Jos liikauttaa itsensä viikonloppuna kauppaan vain ja ainoastaan sitä varten, että voi ostaa karkkia, sipsiä, jäätelöä ja limsaa, voi kutsua illan ruokavaliota täydelliseksi karkkiöveriksi. Mutta, pysyn viimeisen asti kannassani, että ihminen tarvitsee karkkiövereitä aina silloin tällöin. Ja kaikki herkuthan pitää syödä saman tien ettei niitä käy sitten pitkin viikkoa napsimassa kaapista ja koukuta itseään jatkuvaan sokerin saantiin. Menikö tämä perustelu läpi..? ;)
Olen perusluonteeltani suklaakoukuttuja. Pystyn mainiosti syömään levyllisen suklaata itsekseni. Napsimaan välipalaksi suklaata, sitten väliin vähän suolaista sipsiä ja taas vähän suklaata. Tättärää! Kierre on valmis. Mutta täytyy tunnustaa, että suklaavierotuksen tuloksen alkaa huomaamaan kun vähentää sokerin saantia kokonaisuudessaan huomattavasti. Enää ei tee läheskään niin paljon mieli herkkuja, eikä myöskään tule äkkinäisiä energiapiikkejä, jotka loppuessaan aiheuttavat välittömän tarpeen uuden energian piikin saannille ja liikuttavat kättä kohti karkkikaappia. Lisäksi olen huomannut, että voin silloin tällöin hyvällä omalla tunnolla nauttia suklaata ja muita herkkuja, ilman että niillä on suuren suurta vaikutusta. Voi että kun saisikin pidettyä tilanteen tällaisena ;)
Töissä välipalanaposteltavana olen pitänyt hedelmiä ja pähkinöitä. Tavoitteena pitää kuolettava nälkä loitolla, jotta en sitten kahmisi suuhuni kaikkea epäterveellistä kotiin päästyäni..
